Akonveden tilaa koskeva neuvottelu Muistio 15.11.2006
Osallistujat
Juankosken kaupunki: Hemmo Kauppinen ja Leena Karppinen,
Pohjois-Savon ympäristökeskus: Ilpo Käkelä (pj.), Taina Hammar, Irmeli Taipalinen ja Veli-Matti Vallinkoski (siht.)
1. Tilaisuuden avaus
Pj. Ilpo Käkelä avasi kokouksen klo 9:10.
2. Akonveden vedenlaatua koskeva kansalaiskeskustelu
Neuvottelun taustana on Ulla Lahdeksen avaama nettiadressi Akonveden ja erityisesti Akonpohjan tilan heikentymiseen liittyen. Ulla Lahdes oli ottanut kesän 2006 aikana yhteyttä myös suoraan alueellisen ympäristökeskuksen ympäristösuojelu- ja tutkimusosastoihin. Taina Hammar tutkimusosastosta on toimittanut hänelle Akonpohjan syvännepisteen kaikki vedenlaatutulokset. Lisäksi Lahdes on ollut yhteydessä mm. Raili Pärjälään, joka on hoitanut Akonpohjan alueelle tulevan suurehkon navetan ympäristölupa-asiaan. Kunnostustoimenpiteiden osalta asia kuuluun ympäristökeskuksen ympäristön hoito ja vesivarojen käyttö- osastolle, jossa asiaa hoitaa Ilpo Käkelä.
Yhteydenottoja oli ollut kesällä 2006 myös Juankosken kaupunkiin sekä Lahdeksen että alueella kalastavan henkilön toimesta. Kesällä Karppinen oli ottanut sähköpostilla yhteyttä ympäristökeskukseen asian tiimoilta.
Valuma-alueelta tulevan maatalouskuormituksen lisäksi Akonvedellä ollaan huolestuneita tukin uiton ja erityisesti puiden pudotuspaikan aiheuttamista vesistövaikutuksista. Lisäksi on keskusteltu laajemminkin Akonveden tilan (vedenlaadun) ja virkistyskäyttöarvojen heikkenemisestä. Ympäristönsuojelusihteeri Leena Karppinen totesi jo ennen kansalaisadressia saaneensa huolestuneita yhteydenottoja. Hän kertoi saaneensa jo 1990-luvulla alkupuolella yhteydenoton koskien Akonpohjaan laskevan puron kiintoainekuormitusta ja puronsuun liettymistä.
3. Yhteenveto vedenlaatuhavainnoista
Taina Hammar esitteli Akonveden ja Akonpohjan vedenlaatutuloksia. Vedenlaadun seurantatuloksia on yhteensä kuudesta näytepisteestä, joista kolme sijaitsee Akonpohjan alueella (kts. muistion liite 1). Yhtenäiset ja kattavat aineistot alkavat Akonveden osalta vuodesta1976 ja Akonpohjan osalta vuodesta 1993.
Akonvedellä talviaikaiset ravinnepitoisuudet ovat olleet pintavedessä hyvää tasoa, eikä pitoisuuksien ole havaittu nousseen tarkastelujaksolla. Myös kiintoainepitoisuus on tavanomaisella tasolla. Kohtalaista humusvaikutteisuutta on havaittavissa. Pohjanläheinen happitaso näytepisteessä Akonvesi 1 on ollut poikkeuksetta hyvä, mikä johtunee järveen tulevien vesien aiheuttamista virtauksista ja veden vaihtuvuudesta. Myös näytepisteessä Akonvesi 2 pohjanläheinen happitaso on ollut yleensä välttävä tai tyydyttävä, mutta pisteessä Akonvesi 3 happitilanne on ollut huono kaikkina talvihavaintokertoina ja fosforia on vapautunut pohjasedimentistä. Selvää heikkenevää trendiä em. vedenlaatuparametreissa ei kuitenkaan havaita ja lisäksi havaintojen välinen vaihtelu on runsasta.
Akonpohjan syvännepisteessä Akonpohja 2 pohjanläheinen vesikerros on ollut hapeton aina paitsi vuosien 2001, 2005 ja 2006 havaintokerroilla. Alusveden fosforipitoisuus on hapettomuuden seurauksena ollut yleensä vähintään 100 µg/l. Akonpohjan näytepisteessä 1, tukkien pudotuspaikasta itään eli lahden perukkaan päin olevalla havaintopaikalla, alusveden happitilanne on kevättalvisin ollut huono, mutta hapettomuutta ei ole todettu, ja fosforipitoisuus on yleensä ollut välillä 50-100 µg/. Näytepisteessä Akonpohja 3 tilanne ollut selvästi parempi kuin Akonpohjan muilla havaintopaikoilla.
Akonveden kesäaikainen ravinnetaso ei ole tarkastelujaksolla merkittävästi muuttunut, mutta Akonpohjan havaintopaikalla 1 kokonaisfosforipitoisuudet ovat kohonneet. Kokonaisfosforipitoisuustaso on kesäisin selvästi korkeampi kuin talvisin kaikilla Akonpohjan havaintopaikoilla, mutta selvimmin lahtialueella pisteessä 1,. Erot Akonveden ja Akonpohjan välillä sekä Akonpohjan havaintopaikoilla vuodenaikojen välillä saattavat johtua ainakin osaksi sisäisestä ravinnekuormituksesta.
Levämäärän (klorofylli-a) voidaan todeta tarkastelujaksolla kohonneen Akonvedellä ja samalla näkösyvyys on hieman pienentynyt. Loppukesän a-klorofyllipitoisuus havaintopaikoilla Akonvesi 1 ja 2 on tällä vuosikymmenellä ollut keskimäärin noin 20 µg/l ja havaintopaikalla Akonvesi 3 lähempänä 30 µg/l:aa. Myös Akonpohjassa levämäärä on lisääntynyt, mutta näkösyvyys ei kuitenkaan ole muuttunut. Leväpitoisuudet ovat suurimmat havaintopaikalla Akonpohja 1 (loppukesän keskiarvo vuosina 2000-2006 noin 60 µg/l). Kesäaikaisessa alusveden happitilanteessa on Akonveden havaintopaikoilla heikkenevä kehityssuunta, selvimmin pisteellä 2, mutta ravinteita ei pohjasedimentistä ole kuitenkaan merkittävästi vapautunut. Akonpohjan näytepisteessä 3 happipitoisuuden vuosien välinen vaihtelu on ollut pohjanläheisessä vesikerroksessa voimakasta, hapettomasta erinomaiseen happitilanteeseen. Tällä havaintopaikalla ei ole pysyvää kesäkerrostuneisuutta, vaan vesimassa sekoittuu voimakkailla tuulilla pohjaan asti. Tyyninä jaksoina syvänteen happitaso laskee nopeasti. Havaintopaikalla Akonpohja 1 alusvesi on ollut usein hapetonta ja pohjasedimentistä on liuennut fosforia.
Akonpohjasta otettiin syyskuussa 2006 valvontanäytteitä, joiden avulla pyrittiin selvittämään pudotuspaikan läheisen alueen vedenlaatua velvoitetarkkailupaikan molemmin puolin ja myös Kylmäpohjan alueelta otettiin näytteitä. Päällysvedessä alueelliset erot olivat melko vähäiset, Kylmäpohjan alueen ollessa lievästi muita tutkimuspaikkoja rehevämpi. Pohjanläheinen happitilanne oli hyvä Kylmäpohjassa ja Akonpohjan perukassa, mutta Akonpohjan pudotuspaikan edustalla pohjanläheinen vesikerros oli hapeton ja siihen oli rikastunut ravinteita (kokonaisfosforipitoisuus 240 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1900 µg/l).
Lopuksi todettiin, että olemassa olevan aineiston perusteella tehdään alustava arvio järven sisäkuormituksesta. Lisäksi tarkastetaan tukkien pudotuspaikan lupaehdot.
4. Katsaus Akonveden lähivaluma-alueeseen
Veli-Matti Vallinkoski esitteli lyhyesti Akonveden ja Akonpohjan valuma-aluetta. Lähivaluma-alueen koko on yhteensä noin 85 km2. Peltoja maapintalasta on noin 18% ja ne sijaitsevat suurelta osin lähellä vesistöä. Akonpohjan valuma-alue ei maankäytön osalta poikkea juurikaan muun Akonveden valuma-alueesta. Peltoprosentti Akonpohjan alueella on jopa aavistuksen pienempi. Kokonaisuutena valuma-alueella on suhteellisen runsaasti maankäyttömuotoja, jotka voivat aiheuttaa vesistökuormitusta. Leena Karppinen totesi lisäksi, että maaperä on ainakin paikoitellen eroosioherkkää.
Todettiin valuma-alueella tehtävien vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteiden olevan keskeisessä roolissa alueen mahdollisen kunnostussuunnittelun yhteydessä.
4. Keskustelu mahdollisista jatkotoimenpiteistä
Ilpo Käkelä esitteli Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vesistökunnostusten toteutukseen ja kohdevalintaan liittyvät perusperiaatteet. Alustavasti esiteltiin myös mahdolliset rahoitusvaihtoehdot tämän kaltaisessa hankkeessa. Seuraavassa vaiheessa Juankosken kaupungin tulee tehdä asiasta virallinen kunnostusaloite, joka otetaan käsittelyyn alueellisen ympäristökeskuksen kunnostuskohteiden valintatilaisuudessa vuonna 2007. Kunnostusaloitteen liitteeksi Ilpo Käkelä pyysi Ulla Lahdeksen keräämään nettiadressia.
Juankosken kaupungin edustajat lupasivat välittää saamansa tiedot eteenpäin ja kaupunki tulee selvittämään omalta osaltaan kunnostusaloitteen tekemistä.
5. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10:30.
Liite 1. Akonpohjan ja Akonveden vedenlaadun seurantapisteet.
