Soitin Pohjois-Savon ympäristökeskukseen Raili Pärjälälle ihan toista asiaa, mutta kysyin sitten hänen kantaansa tuohon Akonpohjan vedenlaadun kartoittamiseen, mutta hän ei oikein ottautunut aiheeseen. Kun kysyin, kenen puoleen minun pitäisi seuraavksi kääntyä, niin hän ei osannut neuvoa ketään, vaan sanoi vain, että vesistönkunnostushankkeita suunnataan semmoisiin paikkoihin, joissa vesi on niin huonossa kunnossa, että kalatkin jo kuolevat tai ovat jo kuolleet. (Hänen mukaansa Akonpohjassa vedenlaatu on tyydyttävä, ei huono. Hmm.) Kyse on tietenkin resursseista ja rahoista.

Maallikon silmin on kyllä turhauttavaa, että järven silminnähtävää rehevöitymistä on vain seurattava vierestä.Olisi tietenkin järkeenkäypää puuttua tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin kunnostustoimenpiteet voisivat olla kevyempiä ja huokeampia, ja tuloksetkin olisivat ehkä parempia. 

Soitin ympäristökeskukseen myös Taina Hammarille, joka ystävällisesti lupasi lähettää ja lähettikin minulle Akonpohja 2 -näytteenottopaikan kevättalven kaikki havaintokerrat ja kaikki määritykset vuosilta 1985 ja 1993 - 2005. Jos olisin halunnnut kaikkien havaintopaikkojen kaikki mahdolliset määritykset niin tuloksista olisi pitänyt maksaa. En tässä vaiheessa taida tarvita vielä niin paljon dataa. Minulla on näissäkin tuloksissa esittelemistä asiantuntijoille. Aion kuitenkin tehdä tuloksista jotain exel-taulukoita.

Käyn päätoimittaja Monosen kanssa kirjeenvaihtoa. Hän lupaa lähettää minulle tukin uittoon liittyviä sopimuspapereita.