Näen lehmiä järvessä Akonpohjassa.

Soitan Pohjois-Savon ympäristökeskukseen Jorma Lappalaiselle ja kysyn, onko hän lukenut juttuni Savon Sanomista. Ei kuulemma ole, mutta tiedotus kerää kyllä jutut talteen. Hyvä. Kyselen taas, mitä asioille voisi tehdä. Hän valittelee tilannetta, kun kaikki ovat nyt lomalla. Hänen mukaansa olisi ollut hyvä, jos olisin soittanut asiasta ennen juhannusta. En jaksa kertoa 2.6. tekemästäni soittokierroksesta, mitäpä se auttaisi.

Lappalainen kuitenkin suhtautuu asiaan todella myönteisesti. Hänen mukaansa jo pienilläkin toimilla voitaisiin järven vedenlaatua parantaa, mikäli paikalliset asukkaat vain sitoutuisivat toimintaan. Hän on paikallisten suhteen optimistisempi kuin isäni. Lappalainen kertoo, että toiminta etenee niin, että ensin tilanne kartoitetaan ja sitten pyritään löytämään järveä kuormittavat tekijät, joihin sitten pyritään puuttumaan. Tällaisia projekteja on kuulemma tehty, eikä rahoituskaan ole ihan ylivoimainen este. Ympäristökeskus voisi osallistua talkoisiin maksamalla puolet tai jopa kolme neljäsosaa. Hienoa. Lappalainen lupaa puhua asiasta muiden kanssa ympäristökeskuksessa. Sovitaan, että palaan asiaan heti elokuun alussa. Lisäksi Lappalainen lähettää minulle sähköpostitse kopiot tutkimustuloksista, jotka on otettu Akonpohjan laivaväylän syvänteestä 3.9.1981 ja 23.8.2005. Tutkimustulokset löytyvät tämän nettiblogin lisäsivuilta, tuossa oikeassa reunassa olevasta palkista.