Huoli Akonveden tilasta

Keskustelin 9.11.2006 puhelimitse sunnittelija Ilpo Käkelän kanssa Akonveteen liittyvistä asioista. Hän pyysi minua kirjaamaan ylös asioita, jotka tulisi ainakin ottaa huomioon Akonveden tulevaisuudesta keskusteltaessa. Tässä näitä asioita nyt tulee.

Maantieteellinen sijainti

Jos tarkastelee Akonveden vesialuetta kartalta, niin huomaa, että erityisesti Akonpohjan alueella vesialue on suhteellisen matalaa. Lisäksi veden vaihtuminen Akonpojan ja Kylmäpohjan alueiden ja Akonveden välillä on minimaalista, koska aiemmin rajut kevättulvat ovat loppuneet ja veden vaihtuminen Leveäsalmen kautta on vähäistä, sillä salmi ei nimestään huolimatta ole kovinkaan leveä.

Vesinäytteiden edustavuus

Akonpohjan alueella on otettu vesinäytteitä 1980-luvulta saakka.Nyt näyttää kuitenkin siltä, etteivät nämä näytteet kerro järven tilanteesta riittävän kattavasti. Onko vesinäytteistä analysoitu esimerkiksi rehevöitymistä osoittava indikaattori, klorofylli a? Jokainen järven rannalla asuva tai mökkeilevä voi kertoa, kuinka dramaattisesti veden laatu on huonontunut viimeisten 10, jopa 5 vuoden aikana. Jos käyttää vaikkapa ympäristöministeriön www-sivuilta (www.ympäristö.fi) löytyviä rehevöitymisen mittareita, niin voi huomata, että Akonpohjan ja Kylmäpohjan alueelta löytyvät nämä kaikki tunnusmerkit valitettavasti.

"Rehevöitymisen etenemisen voi havaita muutoksina veden värissä ja läpinäkyvyyden eli näkösyvyyden vähentymisenä, hajuhaittoina, kalaverkkojen ja rantakivien limoittumisena, kalaston muuttumisena särkikalavaltaisemmaksi sekä leväkukintojen ja rehevyyttä ilmentävien vesikasvien lisääntymisenä. Rehevöitymisen mittareita, joita jokainen voi seurata, ovat esimerkiksi näkösyvyys, vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät."

Tukinuitto

Tukinuitto kuormittaa matalaa Akonpohjan vesialuetta rajusti erityisesti nyt, kun yläjuoksulta on lopetettu toinen uittopaikka. Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen Ilkka Purhonen on antanut minulle alla olevat tiedot Akonpohjan puumääristä.

Ohessa Akonpohjan puumäärät v. 1996 - 2005 toteutuneet ja 2006 ennakkomäärä:

1996 57.776

m3

1997 49.326

m3

1998 42.451

m3

1999 36.407

m3

2000 42.126

m3

2001 41.235

m3

2002 54.664

m3

2003 30.252

m3

2004 34.322

m3

2005 34.835 m3

2006 64.000 m3 ennakkomäärä

Tilasto näyttää huolestuttavan selkeästi, että uittomäärät ovat taas kasvussa. Tällaista kuormitusta Akonpohjan matala lahdelma ei missään tapauksessa tule kestämään, sillä kuoriaines irtoaa helposti tukkien pinnasta ja vajoaa pudotuspaikan pohjalle hinauksen alkaessa.

Maatalouden kuormitus

Edellä mainituilta Internet-sivuilta löytyy myös tieto, jonka mukaan "yli puolet ihmisen toiminnan vuoksi vesistöihin kulkeutuvista ravinteista on peräisin maataloudesta". Näin on varmasti myös Akonveden alueella. Tämä hajakuormitus on jatkunut vuosikymmeniä, ja vasta nyt viime vuosina asiaan on ruettu kiinnittämään huomiota, mutta kaikki tapahtuu aika hitaasti. Lisäksi esimerkiksi lannan levitys pelloille on lopultakin viljelijöiden omantunnon varassa. Kirjoitin ystävällissävyisen muistutuksen Akonpohjan kylälle perustettavan suurnavetan ympäristötukihakemukseen, ja näissä asioissa olin yhteydessä myös limnologi Raili Pärjälään. Hänen mukaansa mm. ympäristöluvan saaneita tiloja valvotaan kerran 10 vuodessa. Kenenkään moraalia kyseenalaistamatta kysyn, onko tällainen valvontafrekvessi riittävä?

Tilanteelle ei voi tehdä mitään, vai voiko?

Olen sitä mieltä, että tilanteeseen puuttuminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian, sillä luonnon palautumisprosessit ovat hitaita ja voivat viedä vuosia jopa vuosikymmeniä. Olin jokseenkin tyrmistynyt, kun Käkelä sanoi minulle aika suoraan puhelimessa, että tälle Akonveden tilanteelle ei voi tehdä mitään. Hänen mukaansa kysymykseen voisivat tulla lähinnä valistustoimet, jotka toki nekin olisivat hyvin tarpeellisia. Ymmärrän, että tässä kaikessa on kysymys ennen kaikkea resursseista siis rahasta. Varhainen puuttuminen tilanteeseen olisi kuitenkin taloudellisinta ja tehokkainta.

Käsitykseni mukaan ainakaan Akonpohjassa viljellyille ranta-alueille ei ole jätetty suojakaistoja estämään ravinteiden huuhtoutumista veteen. Onko valistuksen lisäksi olemassa mitään muita toimia, joilla viljelijöitä voisi kannustaa tähän?

Helsingin Sanomissa uutisoitiin näkyvästi 10.11.2006 Tuusulanjärven pelastustoimista. Toimittaja Jorma Erkkilä kirjoittaa jutussaan "Tuusulanjärven vesi puhdistunut selvästi", että "hapetus, särkikalojen tehokalastus ja kosteikkojen rakentaminen ovat parantaneet tehokkaasti Tuusulanjärven vedenlaatua". Toki Tuusulanjärvi on aivan erilainen kuin Akonvesi, mutta kaiken kaikkiaan juttu osoittaa, että toivoa on. Tämä esimerkki osoittaa kuitenkin myös sen, että myöhään aloitetut pelastustoimenpiteet ovat taloudellisesti raskaita.

Itse en asu vakituisesti Akonveden rannalla enkä siis kärsi Akonveden tilanteesta päivittäin. Sen sijaan monet 161:stä nettiadressin allekirjoittajasta ovat paikallisia asukkaita. Ainoastaan tehoviljelijöiden nimet loistavat pääsääntöisesti poissaolollaan, toki muutamat heistäkin ovat antaneet tukensa asialle. Näinkin aktiivinen osallistuminen osoittaa, että tilanne huolestuttaa monia, vaikka he eivät ole rohjenneet nostaa asiaa julkisuuteen. Minä ryhdyin tähän hankkeeseen, vaikka en ole mikään luontoaktivisti, sillä koin olevani tämän velkaa suvulleni, joka on asunut paikalla jo yli 100 vuotta sitten.

Toivon, että tekin ottaisitte tämän huolemme vakavasti.

 

Ystävällisin terveisin,

Ulla Lahdes

p. 050 545 4617